IPS-mallin ytimessä on työelämäyhteistyö

IPS-malli on Yhdysvalloista lähtöisin oleva tutkimukseen ja kansainväliseen näyttöön perustuvaa työhönvalmennuksen malli, joka sopii erityisesti haastavassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämiseksi avoimille työmarkkinoille. Spring House on yhdessä työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa pilotoimassa IPS-mallia ja sen mahdollisuuksia työeläkekuntoutuksessa.

IPS-malli on herättänyt myös Suomessa kiinnostusta uudenlaisen työskentelyotteen myötä ja erityisesti mallin kannustavat tulokset ovat saaneet huomiota.

"IPS-malli on ehdottomasti kokeilemisen ja mahdollisesti myös vakiinnuttamisen arvoinen niin työeläkekuntoutuksessa kuin osatyökykyisten työllistämiseen tähtäävissä palveluissa", arvioi Spring House Oy:n työhyvinvointipalveluiden liiketoimintajohtaja Sanna Salminen.

Työelämäyhteistyö on pitkäjänteistä työtä

IPS-mallissa työelämäyhteistyö on työssävalmentajien työn ytimessä – myös ajallisesti. IPS-mallissa työssävalmentajan päivittäisessä työssä tehdään laajemmin yrityskontaktointia kuin perinteisessä ammatillisessa kuntoutuksessa. Asiakkaan oma aktiivisuus ja kyky ottaa vastuuta sopivien yritysten kontaktoinnissa ei ole palvelun onnistumisen kannalta ratkaisevaa. Valtaosa asiakkaista on aktiivisesti mukana sopivien yritysten ja ennen kaikkea kiinnostavien työtehtävien kartoittamisessa.

Työssävalmentajat ovat jalkautuneet työskentelyalueidensa yrityksiin yhdessä asiakkaidensa kanssa.

”Mikäli asiakkaan suunnitelmana on esimerkiksi baarityöntekijän tehtävä, on todennäköistä, että ravintoloissa tavoittaa päälliköt keskusteluun vasta alkuillasta. Olemme IPS:ssä yhdessä asiakkaiden kanssa tarvittaessa jalkautuneet myös ovelta ovelle menetelmällä kyselemään työmahdollisuuksia. Toisilla toimialaoilla ja tehtävissä edelleen myös nämä todella perinteiset työn etsimisen menetelmät ovat tuloksia tuottavia”, kertoo työssävalmentaja, työkykypalveluiden kehittämispäällikkö Piia Kratsch.

”Kekseliäitä ja rohkeita ratkaisuja ja aktiivista ratkaisujen hakemista tarvitaan mahdollistaessamme asiakkaidemme työhön paluita”, hän jatkaa.

”IPS-mallin mukaisessa valmennustavassa oppii jatkuvasti uutta eri toimialoilta, eri yritysten kasvusuunnitelmista, rekrytointitarpeista ja pätevyysvaatimuksista. Työnantajat kertovat mielellään omista tarpeistaan ja näiden tietojen perusteilla työssävalmentaja pystyy rakentamaan asiakkailleen konkreettisia ja työllistäviä polkuja takaisin työelämään. Yritysten käytännöt esimerkiksi perehdyttämisessä ovat hyvinkin erilaisia jopa samoilla toimialoilla. Meillä on monessa paikassa pitkääkin perinnettä työelämässä tapahtuvassa perehdyttämisessä ja osaamisen kehittämisessä, mutta monelle yritykselle on myös merkittävää tarjota mahdollisuutta yhdessä laatia työssäoppimisen tavoitteita ja seurata yhdessä tavoitteiden saavuttamista ja tehtävän haltuunottoa myös osaamisen kehittyessä”, kuvaa työssävalmentaja Anne Vanajoki.

Työssävalmentajan työajasta yli puolet on toimiston ulkopuolella työelämässä ja työpaikoilla

IPS-mallissa on tavoitteena, että työssävalmentajan työajasta jopa 60 % toteutuu työpaikoilla yrityskäynneillä yritysverkostoa rakentaen ja aitoja työllistymismahdollisuuksia etsien. IPS-tyylinen nopea lähestymistapa vaatii myös valmentajilta painotetumpaa osaamista työelämäyhteistyöstä ja rohkeutta yritysten kontaktoinnissa tapaamisten mahdollistamiseksi ja keskusteluiden avaamiseksi. Tukea ja läsnäoloa tarjotaan aidosti myös työnantajalle ja työyhteisölle henkilöasiakkaan lisäksi.

Työssävalmentajan viikoittainen tavoite on 6 yrityskäyntiä. Tämä sisältää uudet tapaamiset, mutta myös jo työssä tai työkokeilussa olevien asiakkaiden ja työnantajien kohtaamiset työpaikalla. Yrityskäyntien tavoitteena on työssävalmentajan verkoston luomisen lisäksi myös työnantajien rekrytointitarpeiden kartoittaminen niin lyhyellä kuin vähän pidemmälläkin aikavälillä. IPS-mallissa yritys saa työssävalmentajalta arvokasta ja tärkeää tietoa työllistämisestä ja siihen liittyvistä tukimuodoista. Keskustelua käydään työnantajien kanssa myös yleisesti toimialan erityispiirteistä, rekrytointikanavista, pätevyysvaatimuksista ja perehdytysperiaatteista.

”IPS-maailma on mielenkiintoinen, mitä enemmän aiheeseen tutustuu, sitä enemmän saa vahvistusta työelämän vahvasta ja voimaannuttavasta vaikutuksesta myös haastavissa tilanteissa. Uudenlaista IPS:n mukanaan tuomaa näkökulmaa tarvitaan. Spring Housessa me uskomme, että vaikka ihmisellä olisi jokin haaste – sairaus, vamma tai muu este – jokaisella on mahdollisuus työhön, kunhan sopiva työ ja tuki löytyvät. Työssäkäynnin mahdollisuus on jokaiselle työhön kykenevälle ja motivoituneelle ihmiselle tärkeä yhdenvertaisuuden kulmakivi”, Sanna Salminen vahvistaa.